Parhaat johtajat tunnistavat intuitiivisesti liiketoiminnan kehittämisen kannalta oikeita asioita. Tässä heitä auttaa pitkä kokemus ja liiketoiminnan tuntemus, sekä usein myös ripaus onnea. Mutta entä, jos asiaan liittyvät syy-seurausketjut ja vaikutuskokonaisuudet ovat hyvin monimutkaisia? Kuinka pitkälle pystyt hahmottamaan näitä ketjuja päässäsi? Jäikö jotain olennaista ehkä huomaamatta?

Analytiikalla saavutetaan tarkempia tuloksia kuin pelkällä intuitiolla. Kokenutkin ihmismieli voi harhautua ja jättää huomioimatta jonkin seikan tai luulla näkevänsä luvuissa ilmiön siellä, missä onkin todellisuudessa vain satunnaista vaihtelua. Tietokone ei hämäänny. Tietokone käy luvut läpi lukuina ja kertoo täsmällisesti, mitä niissä on tai ei ole.

Tietokone ei hätkähdä suurtakaan muuttujamäärää ja purkaa näkyviin myös monimutkaisemmat syy-seuraussuhteet, esimerkiksi useamman muuttujan yhteisvaikutukset. Vaikutusketjujen analyysiä on liiketoiminnan alalla tehty jo pitkään, mutta perinteisesti on tutkittu lähinnä yksittäisten tekijöiden välisiä yhteyksiä. Tekoälypohjainen analytiikka purkaa nopeasti monta muuttujaa sisältävät ketjut ja mahdollistaa vaikuttamisen useamman tekijän kokonaisuuksiin irrallisten asioiden sijaan.

Toinen analytiikkamenetelmien ehdoton etu on nopeus. Tietokone pystyy analysoimaan lukusi ja niissä piilevät ilmiöt silmänräpäyksessä. Ihmisen kapasiteetti säästyy mekaanisesta ilmiöiden etsimisestä löydettyjen ilmiöiden tulkintaan ja toimenpiteiden suunnitteluun. Tällöin kehittämisen tuloksellisuus paranee merkittävästi.

Parempia päätöksiä

Kukaan ei pysty varmuudella näkemään tulevaisuuteen, joten liiketoiminnan kysymysten ratkominen ja ennusteet perustuvat pohjimmiltaan arvaamiseen. Vastauksen tai ennusteen ensimmäinen taso on pelkkä arvaus. Pelkillä arvauksilla ei pidemmän päälle saada aikaan kovin kummoista tulosta. Seuraava taso on jo huomattavasti parempi: käytettävissä olevaan tietoon ja kokemukseen pohjautuva perusteltu arvaus. Arvaajan osaamisen ja kokemuksen määrästä riippuen perusteltu arvaus voi olla todella hyväkin. Vielä paremmalle tasolle kuitenkin päästään, kun päätöksenteossa yhdistetään arvaajan osaamiseen ja kokemukseen analyyttisillä menetelmillä hankittu syvällinen ymmärrys käytettävissä olevasta datasta.

Absoluuttiseen totuuteen ei ylletä parhaallakaan analytiikalla, mutta analytiikkamenetelmien hyödyntäminen päätöksenteon osana mahdollistaa aiempaa parempien päätösten tekemisen.

Analytiikkaa voi hyödyntää liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla ja sen avulla voidaan etsiä ratkaisuja periaatteessa ihan mihin vain. Olennaista on, että ratkaistava ongelma sekä siihen liittyvät tulos- ja panosmuuttujat saadaan muotoiltua mitattavaan ja käsiteltävään muotoon. Millaisilla keinoilla toimitusketjun kannattavuutta voidaan parantaa? Millaiset asiakas- ja työntekijäryhmät eivät ole sitoutuneita? Mitkä tekijät vaikuttavat eniten hyvään asiakaskokemukseen ja suositteluhalukkuuteen?

Kysymyksenasettelu ja käytettävissä oleva data ovat ratkaisevassa roolissa jo ennen kuin ensimmäistäkään analyysiä on tehty. Parhaiden tulosten saamiseksi tässä vaiheessa tarvitaan sekä analytiikkaosaamista että ymmärrystä liiketoiminnasta ja tutkittavista asioista. Sama pätee analyysin tulosten tulkintaan.

Edistyneimmät yritykset hyödyntävät jo tekoälypohjaista analytiikkaa liiketoiminnan kehittämisessä. Tekoälyn tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä on tulossa lähivuosien aikana keskeinen kilpailukykytekijä valtaosalle yrityksiä. Olennaista on, miten sinun yrityksesi tähän suhtautuu. Haluatko sinä tehdä parempia vai huonompia päätöksiä?