Saamme jatkuvasti palautetta toiminnastamme, jos vain maltamme pysähtyä hakemaan sitä.
Palautteesta puhuttaessa keskitytään usein palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen. On kuitenkin olemassa myös ”kolmas” palautetaito, palautteen hakemisen tai havaitsemisen taito, joka toisinaan unohdetaan. Tämän taidon hallinnan kautta on mahdollista unohtaa puheet ainaisesta palautteen puutteesta ja antaa palautevastuuta myös palautteen vastaanottajalle.
Palautteen antamisella on merkittävä positiivinen vaikutus työyhteisön kehitykselle. Nykypäivän työelämän dynaamisuus ja jatkuva muutos synnyttävät entistä suuremman tarpeen palautteelle. Henkilöstön halu saada palautetta tuntuu olevan loppumaton. Esihenkilöiden resurssit antaa palautetta ovat usein rajalliset ja toisinaan on myös vaikea arvioida kunkin henkilön yksilöllistä tarvetta palautteelle.
Jos et saa tarpeeksi palautetta, hae sitä itse.
Palautteen hakemisella tarkoitetaan henkilön omaa aktiivisuutta etsiä ja ennen kaikkea kykyä havaita palautetta. Aktiivisesti itseään kehittävä yksilö osaa ottaa palautetta vastaan, mutta hakee myös aktiivisesti sitä itse kysymällä suoraan muilta, esimerkiksi esihenkilötä, kollegoilta tai jopa asiakkailta. Vielä edellistä modernimpi tapa hakea palautetta on tarkkailla muiden reaktioita omaan toimintaan. Esimerkiksi tarkkasilmäinen palaverin vetäjä saa varmasti sanatonta palautetta muilta, jos hän kiinnittää huomionsa palaverin jäsenten käyttäytymiseen. Mikäli muut osanottajat valuvat tuoleillaan, voi päätellä, että oma monologi on kestänyt palaverissa turhan pitkään. Samalla tavalla palautetta voi havaita myös asiakkaiden tai kollegoiden kanssa työskennellessä.
Se, että työntekijät kannustetaan hakemaan itse aktiivisesti palautetta toiminnastaan, siirtää osaltaan vastuuta myös palautteen vastaanottajalle. Tällöin yksilöllä on myös mahdollisuus vaikuttaa, kuinka paljon palautetta hän tarvitsee kehittyäkseen työssään tavoitteellisesti. Samalla palautteen hakija keskittyy yhä enemmän seuraamaan omaa käyttäytymistään ja sitä, mitä oma toiminta synnyttää toisissa. Avoimen palautteen hakemisen kautta voidaan organisaatiossa saavuttaa kulttuuri, jossa jokainen voi vapaasti antaa, vastaanottaa ja hakea palautetta ja ennen kaikkea kehittyä palautteen avulla.
Suvi Tuominiemi