2000-luvulla organisaatioiden toiminta on hyvin pitkälle ihmisten kantamaa. Vaikka taustalla olevat strategiat, toimintaprosessit ja tietojärjestelmät olisivat kunnossa on lopulta toiminnan ratkaiseva lenkki ihminen.

Arjen erilaisissa vuorovaikutus- ja palvelutilanteissa onkin mielenkiintoista pohtia, mikä on ihmisen asenteen ja energian ja vastaavasti hänen älykkyytensä ja osaamisensa merkitys. Perinteisesti on luotettu ihmisen osaamisen ja älykkyyden voimaan. Asiakaslähtöisen palvelun vaatimuksen korostuminen kaikilla toimialoilla johtaa kuitenkin myös arjen asenteen ja energian merkityksen korotumiseen laadukkaan tuotoksen ja laatukokemuksen syntymisessä.

Energiaa ja älykkyyttä tai arkisemmin tunnetta ja järkeä ei kuitenkaan tule käsitellä vastakkaisina elementteinä. Huippusuoritukset syntyvät juuri silloin, kun energia ja äly kohtaavat toisensa. Tämän osoittavat kiistatta uusimmat tutkimukset ihmisen ja organisaation huippusuorituskyvystä.

Johtamisen näkökulmasta meidän tuleekin kiinnittää entistä enemmän huomiota sekä älykkyyden että energian kehittämiseen. Kyseessä on usein ratkaisevan kilpailuedun lähde entisestään kiihtyvässä kilpailussa. Johtavat ja laadukkaat organisaatiot ovatkin siirtäneet investointiensa painopistettä teknisistä hankinnoista ihmisten ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Vastaavasti tulokset osoittavat, että kannattavimmat organisaatiot panostavat voimakkaasti ihmisten valmentamiseen ja kehittämiseen kaikilla tasoilla. Erityisesti muutostilanteissa korostuu johdon uudistumisen tukeminen sekä koko henkilöstöön kasvuun ja osaamiseen tähtäävä systemaattinen työhön kytkeytyvä valmennus.

Miten on tilanne Sinun organisaatiossasi – Ovatko panostukset ihmisten liiketoimintaosaamiseen ja työyhteisön energiaan tulostavoitteita vastaavalla tasolla?

Pekka T. Järvinen