Vuosi raksuttaa eteenpäin, ja kuntien sekä myös hyvinvointialueiden on ratkottava ennen uutta vuotta, mikä on sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen tulevaisuus. Hyvinvointialueille asia on hallinnollisesti yksinkertaisempi – niiden on määriteltävä, mitkä rakennukset jäävät palvelutuotantonsa käyttöön, kun sote-uudistuksen jälkeinen siirtymäajan vuokramalli päättyy.
Kunnille tilanne on monimutkaisempi. Elävässä toimintaympäristössä on tarpeen varmistaa kiinteistöille käyttäjät myös tulevaisuudessa sekä huolehtia kiinteistöjen hallinnollisista järjestelyistä nykytilanteen vaatimalla tavalla. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa kunnan omistaman kiinteistön yhtiöittämistä. Myös muita ratkaisuja kannattaa arvioida, mutta vähintään hyvinvointialueelle vuokrattavia kiinteistöjä tulee hallinnoida yhtiömuodossa 1.1.2026 alkaen.
Yhtiöittämisprosessin suunnittelu – Toimi ajoissa ja vältä virheet
Osassa kunnissa tämä aihe kolkutteleekin to do -listalla. Jos mietit, milloin kannattaa aloittaa, oikea hetki on nyt keväällä. Vaikka yhtiöittäminen on itsessään yksinkertainen asia, se sisältää lukuisia pieniä valintoja, joilla voi olla huomattava merkitys sekä talouden että hallinnoinnin kannalta. Käytännössä kiinteistölle tarvitaan liiketoimintasuunnitelma.
Pahimmillaan ajetaan kiinteistöyhtiö heti talousvaikeuksiin tai jopa konkurssiin, jos yhtiön elinkelpoisuutta ei ole arvioitu asianmukaisesti etukäteen. Toisaalta huonot valinnat voivat aiheuttaa kunnalle tai hyvinvointialueelle täysin turhia kuluja tai toiminnan tehottomuutta, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointialueen halukkuuteen tuottaa palveluita kalliiden seinien sisällä.
Huolellinen pohjatyö vaatii kiinteistöjen määrästä ja talousdatan tarkkuudesta riippuen työaikaa parista viikosta pariin kuukauteen. Ennen tätä on käytävä läpi mahdollinen hankintaprosessi, mikäli työhön kaivataan apukäsiä. Pohjatyön jälkeen on tehtävä päätökset jatkotoimenpiteistä. Joskus ratkaisu on itsestään selvä, mutta toisinaan joudutaan punnitsemaan asiantuntijoiden eriäviä suosituksia.
Tämän jälkeen varsinainen yhtiöittäminen edellyttää hallinnollisia valmisteluja, kuten asiakirjojen ja ilmoitusten laatimista sekä yhtiön hallinnon järjestämistä. Jos omistajia on useita, on määriteltävä omistusosuudet ja muut vastuunjaot. Myös tässä vaiheessa saatetaan tarvita asiantuntijatukea, ja prosessi voi kestää viikkoja, erityisesti monimutkaisemmissa järjestelyissä.
Kuten kunnissa toimivat tietävät, prosessi ei ole valmis ennen kuin päätöksentekoprosessi on saatettu loppuun. Hallintosäännöstä riippuen se edellyttää vähintään yhtä tai kahta päätöstä valitusaikoineen. Kokonaisuudessaan prosessi kestää helposti kolme kuukautta, joten viimeinen hetki toimia on kesäloman päättyessä.
Ideaalein tilanne on, jos kuntanne toimii huhti-toukokuussa, jolloin yhtiöittämisen taloudelliset vaikutukset ovat tiedossa sopivasti talousarvion kokoamisen aikaan.
Lue lisää aiheesta: Sotekiinteistöjemme tulevaisuus – Balentor
Juha Viitasaari
Muutoskonsultti
040 1529462
juha.viitasaari@balentor.fi
Kuinka ratkaista sote-toimialan haasteet?
Sote-ammattilainen keskittyy yksilön terveyden ja toimintakyvyn hoitamiseen, kun taas konsultti tukee organisaation kehittymistä. Me molemmat luomme muutosta – toinen asiakkaan terveyteen ja toinen organisaation kehittymiseen.
Nykyisten sote-organisaatioiden haasteet ovat monitahoisia. Me selvitämme strategisten tutkimusten avulla ensin asioiden todelliset juurisyy-seuraus-suhteet, jonka jälkeen keskitymme ratkaisemaan ja vauhdittamaan vaikutukseltaan merkittävien asioiden kehittämistä haluttuun suuntaan.
