Menin jokin aika sitten tapaamaan vanhaa työkaveriani erään suuren monikansallisen yhtiön pääkonttoriin. Jouduin odottelemaan häntä jonkin aikaa ja odotellessani kiinnitin huomiota pöydän kulmalla olleeseen pikkuleipärasiaan jonka viereen oli laitettu lappunen, jossa luki käsin kirjoitettuna kolmella rivillä: Osta! – 4€ – Tyttöjen salibandyjoukkueen tukemiseen. Tajusin välähdyksenomaisesti kohdanneeni erään markkinoinnin perusmääritelmistä kristalloituneena käytäntöön. Siinä pöydän kulmalla nimittäin oli kaikki markkinoinnin määrittelyn kuuluisat neljä P:tä – Product, Place, Price ja Promotion! Tajusin myös, ettei ole sattumaa, että juuri hän vastaa tuon yrityksen markkinoinnista Suomessa. Asia jäi pyörimään mielessäni.

On perusteltua olettaa onnistuneeseen markkinointiin riittävän yllämainitut neljä elementtiä. Niiden kautta välitetään tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky potentiaaliselle ostajakunnalle. Erottautumisen eli kilpailuedun löytäminen ja toteuttaminen onkin sitten jo toinen juttu. Vahvan brändin kehittymisestä puhumattakaan. Perusmyynti ja markkinointi ei tähän taida riittää. Tarvitaan kokonaan uudenlainen näkemys myynnin ja markkinoinnin tehtävistä.

Kun kaupan lihatiskillä asiansa osaava myyjä myykin meille paistin tai pihvien sijasta aterian, lähestytään suurta oivallusta. Asiakkaan tarpeen tyydyttäminen  on sinänsä hyvä, mutta vielä tärkeämpää on asiakkaalle tarjoutuva mahdollisuus käyttää myyjän asiantuntemusta yli ja ohi peruspalvelun. Seuraavalla kerralla osaa ostaja jo kysyä myyjän näkemystä ja ehdotusta ateriaksi. Lihakaupan ”Väiskistä” tulee konsultti. Ja asiakkaasta kauppiaan kumppani.

Nykyisin oppilaitoksissa puhutaan oppimismenetelmästä nimeltä PBL (Problem Based Learning). PBL perustuu tiimityöhön ja tietyn prosessinomaisen ajatuskulun noudattamiseen. Tärkeintä on hyvä vuorovaikutus sekä erilaisten näkemysten ja osaamisten hyödyntäminen yhteisesti määritellyn ongelman ratkaisemiseksi. Menetelmästä on saatu erittäin hyviä kokemuksia opiskelumaailmassa ja nyt se on tulossa myös yritysmaailmaan.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi myyjien ja asiakkaiden yhteistä tiimityöskentelyä tähtäimenä ongelmien ratkaisu ja sen myötä tapahtuva oppiminen. Lähtötilanteessa määritellään aina yhteisesti käytettävät käsitteet. Loppu onkin sitten ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Tarvitaan rohkeutta ajatella uudella tavalla – helikopteroitua. Myyjät voivat toimia tässä tärkeänä apuna. Myös yritysten välisessä kaupankäynnissä voi toteutua parhaan lihakauppiaan malli. Pihvejä tultiin ostamaan, mutta ateria siitä sitten syntyikin.