”Johtaminen ja esihenkilötyö on se alue, jonka läpi muutokset tehdään. Muutos on kuitenkin koko organisaation asia. Jos halutaan saada kaikki mukaan, esihenkilöiden esimerkki on ensimmäinen askel kulttuurin muuttamisessa.”
Yritysvalmennusta ja konsultointia tekevän Balentorin toimitusjohtaja Pekka T. Järvinen ja yritysvalmentaja Verneri Wirenius vakuuttavat, että johtamista voi oppia. Se ei saa olla vain annettu asema. Johtamisen kehittäminen käynnistyy peiliin katsomisella ja harjoittelun aloittamisella. ”Johtaminen on yksi vaativimmista töistä. Siinä on kehityttävä jatkuvasti ja kannettava vastuu tuloksen teosta. Tarvitaan aiempaa ketterämpää, keskustelevampaa ja vahvemmin oppimista tukevaa johtamista”, Järvinen toteaa. Tarve johtamisen muutokselle nousee toimintaympäristöstä. Onnistumisiin ja menestykseen tarvitaan koko työyhteisön ja sen ryhmien tiedot, taidot ja sitoutuminen.
Balentorin näkemystä ja kokemusta pyydetään tueksi yrityksiin usein silloin, kun havaitaan, että edessä oleva ongelma ei ratkea totutulla ajattelumallilla. ”Kehitämme osaamista ja tekemistä olemassa olevan tavoitteen ja strategian ympärille. Se on mahdollista vain ihmisten kautta. Johtaminen ja esihenkilötyö on se alue, jonka läpi muutokset tehdään. Muutos on kuitenkin koko organisaation asia. Jos halutaan saada kaikki mukaan, esihenkilöiden esimerkki on ensimmäinen askel kulttuurin muuttamisessa”, Järvinen ja Wirenius toteavat.
Useinkaan organisaation kulttuurin rajoja ei ole tietoisesti asetettu, vaan ne ovat muodostuneet ihmisten ajatuksissa. Siellä niitä on myös muutettava, jos haluaa uudistua. Totuttuja rajoja on lähdettävä rikkomaan tietoisesti. ”Huippukulttuureissa on mahdollisuus korkeampaan tuottavuuteen, kun kaikki ottavat vastuuta ja antavat omassa roolissaan optimaalisen panoksensa yhteiseen tavoitteeseen. Tällöin johtaja on mahdollistaja, valmentaja ja suunnannäyttäjä, joka asettaa riman tuloksille”, Järvinen kuvailee. ”Johtajan tulisi käynnistää ajatteluprosessi, ei ajatella muiden puolesta”, Wirenius täsmentää.
Ymmärrys on kaiken ydin
Johtamisen taitojen oppiminen alkaa itsensä arvioinnista ja oman identiteetin tarkastelusta. Sisäisten taitojen kehittämisestä edetään johtamisen ulkoisten taitojen harjoitteluun. Lopulta ratkaiseva vaihe matkalla parempiin tuloksiin on taitojen jatkuva soveltaminen käytäntöön. ”Johtajan on tiedostettava omat sokeat pisteet. Kun tunnistaa, mikä omaa toimintaa ohjaa, voi myös vaikuttaa siihen tietoisesti”, Wirenius sanoo.
Balentorissa tunnetaan johtajien kehittämistarpeet ja ratkaisut niiden täyttämiseen. Parhaimmillaan valmennukset ovat pitkäaikaisia koko organisaatiokulttuuria koskettavia muutosprosesseja, jotka räätälöidään ja toteutetaan asiakaskohtaisesti. Balentorin asiakkaita ovat mm. Marimekko, Kesko,Stryker ja Sanoma-konserni. Valmennus on pitkäaikaista siksi, että organisaation kulttuurin muuttaminen vaatii normaalisti parin vuoden määrätietoisen työn. Kun muutos alkaa elää työyhteisössä uudenlaisina ajattelu- ja toimintatapoina, hyödyt ovat merkittävät. ”Ymmärrys on kaiken ydin. Asiat pitää viedä konkreettiselle tasolle ja viestiä selkeästi mitä muutos tarkoittaa”, Järvinen sanoo.
Anna luottamuksen kasvaa
Balentorilla on Jyväskylän ja Helsingin toimipisteissä kaksikymmentä valmentajaa, erilaisia jokainen. Yhteistä heille on näkemys johtajuudesta sekä Balentorin työkalut ja metodit, joilla johtajuutta kehitetään. Tärkeitä työkaluja ovat kehittämistyön vaikuttavuuden mittarit. Ne kartoittavat lähtötilanteen ja seuraavat kehittymisen etenemistä ja sen vaikutuksia tulokseen. Esimerkiksi Canonissa valmennuksessa oivallettiin ja uudistettiin kontaktipinta asiakkaisiin. Huoltoteknikoiden perinteiseen työnkuvaan lisättiin asiakaspalvelun näkökulma. ”Puolessa vuodessa tulokset paranivat asiakastyytyväisyydessä, henkilöstön hyvinvoinnissa ja taloudellisessa tuloksessa. Myös luottamus johdon ja henkilöstön välillä lisääntyi”, Järvinen listaa.
Luottamus voi kasvaa, kun esihenkilö muuttaa omaa ajatteluaan aidosti uuden kulttuurin suuntaan, laittaa itsensä peliin ja näyttää sen myös muille. Lisäksi ihmisille on annettava tilaa ja vastuuta toteuttaa ajatuksiaan tietyissä työn asettamissa raameissa. Ajan mittaan työyhteisö alkaa auttaa johtajaansa ja tuottaa ratkaisuja. Valmentavan johtamisotteen kautta synnytetään työyhteisöissä ja sen jäsenissä mahdollisimman pitkälle vietyä itseohjautuvuutta. Se näkyy työyhteisössä jaettuna johtajuutena. Tuloksena tiimin jäsenet voivat paremmin, koska heillä on ymmärrys työstään, vastuullisia vapauksia ja hallinnan tunne siihen, mitä he tekevät. ”Syntyy oivallus omasta roolista tavoitteen saavuttamiseksi. Se saa aikaan motivoituneen kulttuurin, jolla on myös tuloksentekotaitoa”, Järvinen ja Wirenius toteavat.
Teksti on julkaistu Keski-Suomen kauppakamarin vuosikirjassa 2012.
Teksti: Medita COmmunication Oy
