Korona-pandemia yllätti kaikki. Tammi-helmikuun etäinen uhkakuva vyöryi lopulta tsunamin lailla ympäri maapalloa sulkien rajat, hiljentäen liikenteen ja lukuisat eri liiketoiminnot sekä palvelut ja eristäen ihmiset koteihinsa.
Jokainen kansakunta on toiminut kriisissä pitkälti omillaan, pyrkien pääsääntöisesti hidastamalla hillitsemään ja hallitsemaan pandemian etenemistä hyvin voimakkain poikkeustoimin ja rajoittein. Eri hallintojen kriisijohtaminen ja päätöksenteko on toiminut kriisin ensimmäisen vaiheen aikana hyvin lyhyen tähtäimen strategialla. Strategioiden ytimessä on ollut ihmishenki sekä riittävän terveydenhuoltokapasiteetin varjeleminen.
Miten tästä kriisistä tullaan lopulta ulos? Millaisessa maailmassa, toimintaympäristössä ja toimintamalleissa tulemme tulevaisuudessa toimimaan?
Kriisin edetessä ja informaation lisääntyessä ovat hiljalleen myös muut yhteiskunnalliset näkökulmat nousseet esiin terveydenhuollon näkökulmien rinnalle. Erityisesti työ- ja liike-elämän paineet kasvavat päivä päivältä yhä kestämättömämmälle tasolle ja ilmassa on kaksi hyvin keskeistä kysymystä: kuinka kauan tämä kriisi ja poikkeustila tulee lopulta kestämään ja kuinka kauan suomalainen yhteiskunta, liike-elämä, erilaiset palvelutoimialat, yksittäiset yritykset ja työttömäksi jääneet tai lomautetut työntekijät tätä lopulta kestävät?
Saman aikaisesti, kun yhteiskunnan ja liike-elämän eri sektorit sekä yksittäiset taloudet ovat sopeuttaneet omaa toimintaansa hyvinkin poikkeuksellisin toimenpitein, on osaksi kriisiajattelua noussut myös kysymys, miten tästä kriisistä tullaan lopulta ulos? Millaisessa maailmassa, toimintaympäristössä ja toimintamalleissa tulemme tulevaisuudessa toimimaan? Mitä aiemmasta voidaan säilyttää ja mistä kaikesta paljon puhuttu ”uusi normaali” tulee muodostumaan. Mitä tästä tulemme lopulta oppimaan ja mitä mahdollisesti hyvää tästä lopulta seuraa? Miten käännämme katseet tulevaan ja keskitymme olennaiseen?
Formulametaforaa käyttäen ”Mitä tapahtuu, kun turva-auto poistuu radalta?”.
On luontaista keskittyä kriisin keskellä nykyhetkeen ja pyrkiä pitämään pulju pystyssä, mutta katseet on käännettävä tulevaisuuteen mahdollisimman nopeasti pakollisten nykytilan toimien jälkeen. Kuten aina, eritoten valtavan muutoksen kynnyksellä, olennaista on muistaa strateginen ajattelu: mihin tähtäämme ja mitä tavoittelemme? Jos visio hämärtyy dynaamisessa maailmassa, on strategiaa mahdoton toteuttaa. Silloin viimeistään ollaan reitiltä hukassa.
Lue lisää
Tilaa uutiskirjeemme
Haluaisitko saada tuoreinta tietoa asiakkuuksien, johtamisen ja liiketoiminnan kehittämisestä suoraan sähköpostiisi?
Liity avainhenkilöiden joukkoon, joille kokoamme ja toimitamme parhaat palat muutaman kerran vuodessa suoraan omaan sähköpostiin.
Halutessasi voit peruuttaa uutiskirjeen tilauksen milloin vain.
