Suhdanne sulaa. Kilpailijat haastavat. Helpot hedelmät on jo poimittu. Oli syy kehitys- ja uudistumistarpeeseenne mikä tahansa, toimivaksi ratkaisuksi on osoittautunut panostaminen muutoskyvykkään kulttuurin rakentamiseen.
Miksi jotkut tiimit ja organisaatiot menestyvät paremmin samoissa olosuhteissa?
Mikä erottaakaan huipputiimit keskinkertaisista?
Pohditaan ensin ensimmäistä kysymystä. Tutkimusten ja kokemusten yhdistämisen avulla on vastauksena löytynyt kolme toisiinsa kytkeytyvää tekijää. Kutsumme tätä menestymisen vauhtipyöräksi ja olemme esittäneen mallin syvällisemmin kirjassamme Johda Suoritusta (Järvinen, Rantala & Ruotsalainen, 2014).
1. Kaikki lähtee liikkeelle asiakkaiden vaatimuksista ja tavoitteista
Kehittyminen lähtee liikkeelle siitä, että analysoidaan ja tunnistetaan oman tilanteen kannalta olennaisimmat vaikutustekijät. Mikä juuri tässä tilanteessa vie meidät uudelle tasolle ja ratkaisee siten pelin? Huippusuoriutumisen ensimmäisessä vaiheessa täytyykin selvittää lähtötilanne oikein ja osallistaen: mitkä ovat asiakkaiden tärkeimmät odotukset ja mitä tulee huomioida, jotta ne saavutetaan?
Keskeiset tavoitteet määrittyvät pitkälti asiakkaiden ja kilpailijoiden asettaman vaatimustason myötä!
2. Vuorovaikuta läpinäkyvästi
Vastapainoksi vaativille tavoitteille tarvitaan syvää luottamusta ihmisten välille. Avaimena luottamuksen muodostumiseen on toisistaan välittävän, läpinäkyvän ja vuorovaikutteisen kulttuurin rakentaminen. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää yksilöiltä ja tiimeiltä uutta aloiteuskaliaisuutta sekä ketteriä kokeiluja.
Vanhaan ja tuttuun turvautuminen on liiankin helppoa, mikäli virheitä pelätään ja luottamusta uusiutumiseen ei ole. Parhaita tiimejä yhdistää intensiivinen vuorovaikutus, jonka avulla vaativatkin haasteet pystytään ratkaisemaan sujuvasti ja ripeästi.
Huomioi, että tärkeää ja toisista välittävää on kannustamisen rinnalla valmentaa myös suorituksia, jotka eivät tue tavoitteiden saavuttamista. Parhaat tiimit rakentavat avoimen toisiaan sparraavan kulttuurin, joka tukee tavoitteiden mukaista toimintaa.
3. Kehittymisen tuki
Suorituskyvyn vauhtipyörän vipuvaikutus saavutetaan, kun oppiminen yhdistyy luonnolliseksi osaksi arjen työtä ja vuorovaikutusta. Ratkaisevaa on kytkeä kehittyminen henkilöiden ja tiimin todellisiin liiketoiminnan tavoitteisiin ja haasteiden ratkaisemiseen. Tämä tarkoittaa jatkuvaa parantamista tukevien palautejärjestelmien rakentamista sekä oppimiseen kannustavien arjen toimintatapojen luomista.
Parhaat työyhteisöt ovatkin jo siirtyneet kehittymisen 70,20,10 malliin. Siinä 70 % oppimisesta tapahtuu arjen tekemisen yhteydessä, 20% valmentavan ohjauksen kautta ja vain 10% perinteisen koulutuksen kautta. Kaikkia kehittymisen tapoja tarvitaan edelleen, mutta ketterä työssä oppiminen painottuu entistä enemmän.
Entäpä sitten tämä toinen kysymys, johon jokainen meistä ei vain haluaisi tietää vastauksen, vaan myös omaksumaan sen kokonaisvaltaisen ymmärryksen. Mikä todella erottaa huipputiimit keskinkertaisista?
Google on toteuttanut yhden syvällisimmistä tutkimuksista osana Aristoteles -projektia keskittyen siihen, miten parhaat tiimit tekevät asioita eri tavalla (Julia Rozovsky, 2015).
Lumoavaa on tutkimustulosten pohjalta huomata, että parhaat tiimit ovat erinomaisia tekemisen ydinasioissa ja pystyvät kytkemään ne toimivaksi kokonaisuudeksi.
Tärkeää on siis edelleen varmistaa tiimityön peruskivien toimivuus, kuten merkityksellinen suunta, selkeät rakenteet ja laatu & aikataulut. Edellisten lisänä ratkaisevaksi tekijäksi parhaissa tiimeissä nousi korkea sisäinen psykologinen turvallisuus. Se mahdollisti rohkean ideoinnin ja kokeilut. Ja sitä kautta nopeamman kehityskyvyn kohti tavoitteita.
Johtamisen päämääränä on strategisen itseohjautuvuuden kehittyminen
Entistä useampi organisaatio siirtää painopistettään itseohjautuvuuden suuntaan. Tämä ei luonnollisesti tarkoita johtajuuden vähentymistä vaan sen lisääntymistä. Verkostomaisessa tiimityöskentelyssä kaikilla
tiimin jäsenillä on myös johtajuusrooli. Tämä näkyy arjen toimintatavoissa ja työkaluissa siten, että tavoitteet, palaute ja kehittyminen ovat sisäänrakennettu kulttuuriin.
Johtamistakin tarvitaan edelleen, mutta sen luonne on samankaltainen kuin parhaiden jalkapallojoukkueiden managereilla – löydetään oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin sekä valjastetaan valmentamalla jokaisen henkilön ja koko tiimin potentiaali käyttöön. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä keskeinen riski ei synnykään rohkeista kokeiluista tavoitteiden saavuttamiseksi, vaan paradoksaalisesti niiden puuttumisesta.
Johtamisen kriittisimpänä tehtävänä jatkossa onkin strategisen uudistumisen varmistaminen. Muutoskyvykäs kulttuuri syntyy kolmen toisiaan ruokkivan tekijän vauhtipyöränä: riittävä vaatimustaso, toisista välittäminen ja jatkuva parantaminen.
Kirkas strategia on kuin kompassin neula, se ohjaa oikeaan suuntaan. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Strategia, suunnan näyttäjä, toimii vain silloin kun henkilöt omistautuvat suuntaan ja toteuttavat sitä arjen tekemisen tasolla. Parhaissa kulttuureissa johtajuus laajenee tiimien avulla koko henkilöstöön ja muodostaa siten kilpailuedun ytimen.
Mikäli aihe on Teille ajankohtainen, ole rohkeasti yhteydessä ja pyydä tilanteeseenne räätälöityä näkemystänne aiheesta! Balentor on strateginen kehityskumppani, jonka erikoisosaamista on vaativien muutos- ja uudistumishankkeiden tukeminen.
Pekka T. Järvinen
Yritysvalmentaja, toimitusjohtaja
0400 483 792
pekka.jarvinen@balentor.fi
Lue lisää muutoksen vauhdittamisesta
Tilaa uutiskirjeemme
Haluaisitko saada tuoreinta tietoa asiakkuuksien, johtamisen ja liiketoiminnan kehittämisestä suoraan sähköpostiisi?
Liity avainhenkilöiden joukkoon, joille kokoamme ja toimitamme parhaat palat suoraan omaan sähköpostiin.
Halutessasi voit peruuttaa uutiskirjeen tilauksen milloin vain.
Ota yhteyttä
Haluatko kuulla lisää asiakaskeskeisen liiketoiminnan kehittämisestä?