Osaamisen johtaminen on ollut HR:n työkaluna jo 1980 luvulta lähtien. Nyt siitä on tullut yksi yritysjohdon strategian rakentamisen työkaluista. Osaaminen liittyy kaikkeen organisaation toimintaan ja vaikuttaa erityisesti kehittymiseen ja sitä kautta tulevaisuuden suuntaan. Nykypäivän organisaatiot kehittyvät jatkuvasti toimintaympäristönsä aiheuttamista muutoksista, kuten mm. digitalisaation, tekoälyn ja asiakaskäyttäytymisen muuttumisen seurauksena. Tästä johtuen osaamisen johtaminen on erittäin olennainen johdon työkalu nykypäivän organisaatiossa. Osaamisen johtamisen taito tulisi olla hallussa johdon lisäksi jokaisella organisaation tasolla. Erityisesti henkilöstöllä, jonka tulee itseohjautuvassa organisaatiossa osata johtaa omaa osaamistaan ja luoda näin parempia tuloksia.

Osaamista esiintyy eri aloilla eri tavalla. Esimerkiksi asiantuntijaorganisaatio elää täysin henkilöstönsä osaamisen varassa: heillä myydään henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa. Ilman osaamista, asiantuntijaorganisaatiolla ei olisi palvelua mitä myydä. Tästä johtuen osaamiseen panostetaan ja sitä vaalitaan, jotta voitaisiin kehittyä yksilöinä sekä organisaationa.

Miten voimme rakentaa ja vahvistaa kilpailuetua osaamisen johtamisen avulla? Ei riitä, että kilpailukyky on kunnossa. Sen avulla pääsemme vasta mukaan kilpailuun.

Organisaation tulee ensimmäiseksi tunnistaa omat kilpailuetunsa ja ymmärtää mistä kyvykkyyksistä ja osaamisista ne muodostuvat. Tämän jälkeen kyseisiä ominaisuuksia pystytään ymmärtämään syvällisemmin. Lopulta tärkeimmiksi koetut kilpailuetukyvykkyydet ja -osaamiset valjastetaan käytäntöön. Näistä kolmesta vaiheesta seuraa konkreettinen hyöty, joka näkyy parhaimmillaan positiivisesti muun muassa henkilöstön työhyvinvoinnissa, motivaatiossa, asiantuntijuudessa, asiakastyytyväisyydessä ja sitä kautta myös liikevaihdossa.

Kilpailuetuosaaminen ja -kyvykkyys ovat sellaisia ominaisuuksia, joita jokaisella yrityksellä tulee olla. Niitä tulee vaalia ja niistä tulee huolehtia, jotta niitä ei menetetä liian aikaisin. Kilpailijat nimittäin voivat omia ne itselleen, jolloin ne eivät ole enää etuja. Näin ei kuitenkaan tarvitse tapahtua: organisaatio voi olla jo askeleen edellä tuottamassa uutta kilpailuetuosaamista ja -kyvykkyyttä. Nykypäivän hektisessä ja dynaamisessa ympäristössä paikallaan pysyminen ei ole ratkaisu. Täytyy olla luova, täytyy ajatella tulevaa.

Millaisia nämä paljon puhutut kilpailuetukyvykkyydet ja -osaamiset sitten tosiasiassa ovat? Ne voidaan jakaa karkeasti kolmeen alueeseen:

1. Toimialaa uudistavat osaamiset ja kyvykkyydet ovat vahvoja kilpailuetutekijöitä, koska ne muokkaavat markkinoita ja kilpailijoiden toimintaa. Nämä kyvyt tai osaamiset eivät yleensä ole jatkuvia, vaan ne tuovat hetkittäisiä uusia käytäntöjä toimialalle. Ne myös otetaan käyttöön organisaatioissa verrattain hitaasti.
2. Organisaatiota uudistavat osaamiset ja kyvykkyydet ovat puolestaan pitkäkestoisempia ja pysyvämpiä. Ne laitetaan usein käytäntöön nopeammin ja ne koetaan henkilökohtaisempina kuin toimialaa uudistavat kyvykkyydet ja osaamiset. Ne sisäistetään organisaatiossa ja koetaan omaksi.
3. Yksilöä uudistavat osaamiset ja kyvykkyydet ovat kaikkein nopeimpia vaihtelultaan ja niitä tulee useimmiten enemmän samalla aikavälillä kuin organisaatiota tai toimialaa uudistavia osaamisia ja kyvykkyyksiä. Näiden määrään yksilö vai vaikuttaa paljon omalla toiminnallaan: olemalla utelias ja kehittämällä itseään. Pyrkimällä olemaan aina hieman parempi versio itsestään.

Menestyksen yhtenä salaisuutena ovat hyvin vaalitut kilpailuetukyvykkyydet ja -osaamiset. Pyri hankkimaan niitä, vaali niitä, kehitä niitä ja päästä tarvittaessa niistä irti. Lähes mikään kilpailuetukyvykkyys tai -osaaminen ei ole hyödyllistä ikuisesti. Kaikki on vanhanaikaista aikanaan.

Jos organisaationne kaipaa osaamisen johtamisessa tukea ja neuvontaa, ole rohkeasti yhteydessä meihin! Selvitetään yhdessä, mikä on paras lähestymistapa juuri teidän organisaatiollenne!