Uusi strategia on viimeistelty ja julkaistu. Sen laatimiseksi on nähty vaivaa ja käytetty aikaa, punnittu vaihtoehtoja ja valittu todennäköisimmät askelmerkit menestyksekkääseen tulevaisuuteen. Mutta miten varmistaa, että uusi strategia alkaa elää arjessa? Että se todella ohjaa arjen toimintaa ja organisaation valintoja eikä päädy vain hallinnollisten dokumenttien hautausmaalle pölyttymään?

Yleensä kompastuskiveksi muodostuu strategian konkretisointi arjen toiminnaksi ja totuttujen toimintatapojen muuttaminen. Näihin haasteisiin voidaan lainata parhaita käytäntöjä tiedolla johtamisen puolelta. Tiedolla johtaminen on nimittäin pohjimmiltaan suorituksen johtamista: datan jalostamista tiedoksi, toimenpiteiksi ja edelleen tuloksiksi.

1. Mittarit

Jotta strategia voi toteutua arjessa, se täytyy saada purettua tiimien strategisiksi tavoitteiksi ja niitä edistäviksi käytännön toimenpiteiksi. Tavoitteiden konkretisointi numeerisiksi mittareiksi asti auttaa määrittelemään onnistumisen vielä astetta täsmällisemmällä tasolla.

2. Edistymisen näkyväksi tekeminen

Kun tavoitteet on konkretisoitu ja niitä kuvaavat mittarit selvillä, edistymisen seuranta on huomattavasti yksiselitteisempää. Tällöin myös ei-toivottuun kehitykseen on mahdollista puuttua aikaisemmassa vaiheessa.

Edistymisen varmistamisen lisäksi mittareista on toinen varsin inhimillinen hyöty. Ne tekevät kehityksen näkyväksi ja auttavat huomaamaan onnistumiset, mikä vähentää turhautumista ja pitää motivaatiota yllä.

Strategian toimeenpanon tueksi on olemassa useita hyviä työkaluja, jotka visualisoivat edistymistä ja mahdollistavat seurannan tiimeittäin, henkilöittäin ja organisaatiotasolla. Esimerkiksi Quantive ja Microsoftin Viva Goals ovat hyviä vaihtoehtoja.

3. Systematiikka

Tiedolla johtamiseen kuuluu olennaisena osana seurannan ja arvioinnin systematiikka. Säännöllinen mittarien seuranta ja taustasyiden analysointi auttaa varmistamaan, että organisaatio on oikealla tiellä ja strategiset tavoitteet edistyvät toivotulla tavalla. Mikäli ongelmakohtia ilmenee, niihin pystytään reagoimaan ajoissa.

Strategiset tavoitteet eivät tyypillisesti tapahdu hetkessä, vaan niiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteisempää työtä ja välitavoitteita. Tiedolla johtamisen systematiikka varmistaa, että olennaiset tavoitteet pysyvät mielessä arjen keskellä ja niiden edistymiseen palataan säännöllisesti.

4. Analysointi ja toimenpiteet

Kun strategian toimeenpanoa johdetaan tiedolla, mittareissa näkyvän kehityksen lisäksi tunnistetaan siihen johtaneet taustasyyt. Onko kehitys tavoitteiden mukaista? Miksi – missä on onnistuttu? Miksi ei – mitä täytyy jatkossa tehdä toisin? Olennaista on, ettei tapahtunutta kehitystä tyydytä vain toteamaan vaan keskitytään siihen, mitä tämän tiedon perusteella kannattaa seuraavaksi tehdä.

Tiedolla johtamisen suurimmat hyödyt strategian toimeenpanossa liittyvät selkeyteen, systemaattiseen arviointiin ja tietoon pohjautuviin toimenpiteisiin. Lisäksi olennaista on, että tavoitteet on paloiteltu riittävän pieniksi paloiksi eikä liian monta asiaa työstetä samanaikaisesti. Pitkäjänteinen työ tuottaa parempia tuloksia kuin pikavoittojen havittelu. Konkreettiset edistymisen mittarit auttavat myös sopivan muutosvauhdin arvioimisessa.