Kun teetät tutkimuksen, mitä odotat saavasi vastineeksi rahoillesi? Et useinkaan vain useita kymmeniä sivuja pitkää raporttia täynnä erilaisia taulukoita ja kuvaajia. Luultavasti haluat tietää tutkimuksen olennaisimmat tulokset ja mitä ne tarkoittavat käytännössä sinun ja organisaatiosi toiminnan kannalta. Mikä toimii? Mitä pitää kehittää? Miten pitää kehittää?

Mistä sitten tietää, mitkä tutkimuksen tulokset ovat ne olennaisimmat? Tähän kysymykseen voidaan vastata vain organisaation tilanteesta, tavoitteista ja strategiasta käsin. Tutkimuksen huonoin arvosana ei suinkaan aina ole tärkein kehityskohde. Tärkeimmät vahvuudet ja kehityskohteet riippuvat aina organisaation kontekstista. Lisäksi tutkimustuloksia tulee tarkastella kokonaisuutena, ei vain mekaanisesti väittämä- tai osa-aluetasolla. Millaisia kehityskokonaisuuksia ja syy-seurausketjuja tuloksista hahmottuu? Jos tutkimustuloksia tulkitaan irrallaan organisaation kontekstista, ei saada käsitystä kokonaiskuvasta. Juurisyiden löytämiseen tarvitaan usein myös tutkimuksen ulkopuolista tietoa.

Tällöin kysymykset voidaan suunnata organisaation tavoitteiden kannalta olennaisimpien asioiden mittaamiseen, ja tuloksena saadaan kohdennetumpaa tietoa juuri kyseisen organisaation kannalta tärkeimmistä asioista. Samalla tutkimusta voidaan tiivistää jättämällä pois sellaisia osa-alueita, jotka eivät ole organisaatiolle niin ajankohtaisia.

Organisaation strategian ja tavoitteiden pohjalta myös tulosten visualisoinnissa voidaan keskittyä olennaisimpiin tekijöihin ja tuottaa niistä havainnollistavat yhteenvedot. Tässäkin asiassa hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – ja se toinen puoli voidaan jättää kokonaan tekemättä, sillä kaikki olennainen on sanottu jo ensimmäisessä puolikkaassa.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa ollaan yhtä aikaa sekä tutkimus- että kehityskumppani, hyödyttää asiakasta molemmilla alueilla. Tällöin tutkimus ei tapahdu tyhjiössä irrallaan asiakkaan arjesta ja tavoitteista. Strategisen osaamisen avulla tutkimustulokset voidaan jalostaa yhdessä asiakkaan kanssa käytännön kehityskohteiksi ja toimenpiteiksi, joissa voidaan tarvittaessa olla tukena esimerkiksi valmennuksen ja coachingin keinoin. Toisaalta kokonaisvaltainen lähestymistapa mahdollistaa kehitystoimenpiteiden vaikutuksen todentamisen tutkimuksilla. Parhaassa tapauksessa tutkimus- ja kehitystoimenpiteet saadaan systeemiajattelun mukaisesti yhdistettyä saumattomaksi kokonaisuudeksi, joka takaa jatkuvan kehityksen osana organisaation arkea.

Kun kumppani on sekä tutkimus- että kehityskumppani, näet tutkimustulosten valmistuttua muutakin kuin pinon kaavioita, laskun ja perävalot. Tutkimus ei ole itseisarvo. Tutkimus on työväline kehityskohteiden selvittämiseen. Kehitykseen tarvittavat muutokset tapahtuvat kuitenkin organisaation arjessa. Vaikuttavuus syntyy yhdistämällä syvällinen ymmärrys kehityskohteista sekä keinot muutosten toteuttamiseen. Tutkimus- ja kehitysosaaminen täydentävät toisiaan. Miksi tyytyisit vain puolikkaaseen kakkuun?