Tanssijan tärkein kompetenssi on rytmissä pysyminen. Paritansseissa ja ryhmäkoreografioissa rytmin merkitys korostuu entisestään, sillä rytmitaidoton tanssija astuu helposti partnerinsa varpaille, tai sotkee koko ryhmän vääräaikaisilla liikkeillään. Tanssilajien rytmit vaihtelevat hidastempoisemmista boleroista ja bossanovista kiihkeätempoisempiin tansseihin. Yleensä tanssijalla on omat suosikkilajinsa, joiden rytmit miellyttävät häntä ja toisaalta tukevat hänen tanssillista osaamistaan. Taitavimmat tanssijat hallitsevat kuitenkin suvereenisti erilaisia lajeja monimutkaisine rytmityksineen.
Työelämässä rytmi on aivan yhtä merkittävässä roolissa kuin tanssijan arjessa.
Usein ajatellaan, että nopea rytmi on ainoa oikea tapa työskennellä nykymaailmassa, mutta todellisuudessa kyse on enemmänkin asioiden oikeanlaisesta rytmittämisestä kuin nopeasta askelluksesta.
Rytmissä pysyminen tarkoittaa oikean askeleen ottamista oikeaan aikaan sekä muiden tanssijoiden huomioimista tanssilattialla. Jokainen tiimin jäsen ei siis voi valita omaa tanssilajiaan ja rytmittää tekemistään haluamallaan tavalla, vaan prosessien sujuvuus vaatii askelten ottamista sovitussa järjestyksessä varmistaen, ettei kukaan tipahda rytmistä. Tiimin onnistuminen ei myöskään voi riippua yhden tähtitanssijan askelluksesta, vaan kaikkien täytyy onnistua valituissa askelkuvioissa ja hoitaa oma roolinsa sovitulla tavalla. Sooloileminen pilaa takuulla koko koreografian.
Työelämässä kohtaamme usein tilanteita, joissa joudumme tanssimaan meille kokonaan uusia askeleita sekä harjoittelemaan myös niitä epämieluisia lajeja. Kokemukseni mukaan nämä harjoitukset kuitenkin monesti vahvistavat kokonaisosaamistamme työelämän tanssiparketilla. Avain menestykseen piilee kyvyssä kehittyä. Kun treenaamme ahkerasti myös eri lajeja, on tuloksena kokonaisvaltaisempaa osaamista.
Tanssiparin valinnassa on huomioitava, että vaikka nopeatahtisiin tansseihin tottunut työpari saattaa aluksi olla törmäyskurssilla valssaajan kanssa, voivat he myös samalla oppia toisiltaan paljon yhteisen työrytmin löytyessä. Joskus työntekijä taas voi löytää itsensä tilanteesta, jossa hän tuntee tanssineensa samaa tanssia liian pitkään. Tällöin on aika suunnata kohti uutta ja ryhtyä harjoittelemaan haastavampia tanssiaskeleita.
Rytmissä pysyminen vaatii hyvää kuntoa, mutta ennen kaikkea myös harjoittelua. Esimerkiksi muutostilanteet synnyttävät usein tarpeen hallita uudenlaisia askelkuvioita poikkeuksellisen nopeasti.
Oikeanlainen rytmittäminen on myös jaksamisen tae.
Kukaan ei jaksa humpata aamusta iltaan, mutta rauhallisemman foxin jälkeen jaksaa puristaa tiukemmankin tanssin, vaikka jalat olisivat jo hyytelöä. Kuten jo alussa mainitsin, on rytmi tanssijan tärkein kompetenssi, mutta hyvä rytmitaju takaa menestymisen myös työelämän tanssiparketilla.
Suvi Tuominiemi
Yritysvalmentaja
050 361 6016
suvi.tuominiemi@balentor.fi
Kirjoittaja on tanssinopettaja ja yritysvalmentaja
Tilaa uutiskirjeemme
Haluaisitko saada tuoreinta tietoa asiakkuuksien, johtamisen ja liiketoiminnan kehittämisestä suoraan sähköpostiisi?
Liity avainhenkilöiden joukkoon, joille kokoamme ja toimitamme parhaat palat muutaman kerran vuodessa suoraan omaan sähköpostiin.
Halutessasi voit peruuttaa uutiskirjeen tilauksen milloin vain.
